Kuuntele lähetystä
Busineksen ääni 89,7 MHz
 Jeanne Ihander
18.09.17 08:20

Viisi syytä miksi radiomainoskampanja meni penkin alle

Radion kuolemaa on ennustettu siitä lähtien, kun televisio tuli. Ennustuksista huolimatta radio voi hyvin digiajallakin. Kaupallisen radion kokonaistavoittavuus on säilynyt samalla tasolla koko 2000-luvun, toisin kuin monen muun median.

Digitaalisuus on tuonut reaaliaikaisen FM-lähetyksen rinnalle mahdollisuuden kuunnella radiota mobiililaitteella tai tietokoneella sekä suosikkiohjelmia podcasteina itselleen sopivampana ajankohtana. Hyvä sisältö ratkaisee, oli se sitten puhetta, musiikkia tai näiden yhdistelmää.

94 % suomalaisista kuuntelee radiota joka viikko, joista yli 76 % on kaupallisen kanavien osuus. Radion parissa viihdytään päivittäin keskimäärin kolme tuntia, vaikka ihmisten elämä on nykyään hyvin liikkuvaa ja hektistäkin. Oma lempiasema tai juontaja on kuin läheinen ystävä, joka on läsnä esimerkiksi aamiaisella, kodin askareissa, aamu- ja iltapäiväruuhkissa, työpaikalla sekä vapaa-aikanakin tilanteissa, joissa mikään muu media ei yleensä enää tavoita.

Radio on henkilökohtainen ja intiimikin media, jota useimmiten kuunnellaan yksin. Siitä syystä kuuntelijalla on yleensä vahva emotionaalinen suhde radioon, mikä taas vahvistaa myös mainonnan vaikuttavuutta. Mainosviestit koetaan luonnollisena osana ohjelmavirtaa. Niitä ei tietoisesti vältellä.

Radio tarjoaa mainostajalle siis erinomaisen mediaympäristön, jonka avulla voidaan välittää henkilökohtaisia mielikuvia sekä elämyksiä. Äänellä voidaan herättää tehokkaasti mielenkiintoa ja vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Silti oman melkein 10 vuoden radiourani aikana olen kuullut markkinointipäättäjien niin usein sanovan: ”Olemme kokeilleet radiomainontaa, mutta emme saaneet tuloksia!”

 

Viisi yleisintä syytä, miksi radiomainoskampanja ei ole toiminut:

 

1. Radiomainoksen tarjous on tarpeeton, ei vetoa hyötyihin tai mainosviesti on yksinkertaisesti tylsä

Kuuntelemme radiota yleensä taustalla ja huomio radiolähetykseen kiinnittyy ajoittain ja vain silloin, jos jokin siinä herättää mielenkiinnon. Mainosviestin täytyy siis olla kiinnostava ensisekunneista alkaen tai muuten se menee kuulijalta kokonaan ohi. Jos houkutteleva tarjous tai hyöty on vasta sanoman lopussa, se ei välttämättä enää tavoita.

2. Informaatiota on liian paljon ja/tai kampanjan sanoma on epäselvä.

Tyypillisin virhe on se, että mainostaja haluaa kertoa 30 sekunnin mainoksessa aivan KAIKEN! Alkaen tuotteen/palvelun teknisistä ominaisuuksista lopettaen yrityksen arvoihin! Olen saanut jopa kahden A4 -sivun pituisia briefeja, kun olen pyytänyt kampanjan teemaa ranskalaisilla viivoilla. Tässä todellakin ns. pieni on kaunista. On tärkeää olla ymppäämättä mainosta liian täyteen. Kuuntelijan täytyy ehtiä sisäistääkin mitä mainoksessa kerrotaan.

Usein radiomainoksesta puuttuu selkeä ns. call to action (soita, kokeile, osta, tule, voita, lähetä…). Poikkeuksena tästä on ehkä pitkäjänteinen brändimainonta. Taktisessa mainonnassa on asetettava selkeät tavoitteet ja mittarit kampanjan tulosten mittaamiseksi (kävijämäärät, soitot, tilaukset jne). Koko palvelupolun toimivuus on myös mietittävää, jotta investoitu mainosbudjetti ei menisi hukkaan.

3. Radiomainos on liian lyhyt tai toistoja on liian vähän

Toivottavasti et kerro rakkaimmallesikaan omista tunteistasi nopeasti ja ohimennen, vaan toivot paljastuksellasi saavasi aikaan vastareaktiota. Vaikka radiossa jokainen sekunti onkin kallisarvoinen, täytyy varmistaa, että sanoman sisältö menee perille ja johtaa toivottuun toimintaan. Parhaiten toimii radiomainos, joka on pituudeltaan 30-60 sekuntia. Liian lyhyt mainossanoma voi jäädä ymmärtämättä, liian pitkä tuntua taas puuduttavalta.

Optimaalinen mainosviestin spiikkauksen nopeus on suurin piirtein seuraava:
10 sekuntia – noin 20-25 sanaa
30 sekuntia – noin 60-70 sanaa
60 sekuntia – noin 130-140 sanaa

Nopeampi tempo vaikeuttaa mainoksen sisällön ymmärtämistä ja hitaampi kuulostaa asian väsyttävältä venyttämiseltä.

Riittävän tavoittavuuden saavuttamiseen kohdeyleisön keskuudessa sekä viestin useampi kuulemiskerta ovat myös olennaisia kampanjan onnistumisen kannalta. Esimerkiksi kevyessä imagokampanjassa pyritään tavoittamaan kohderyhmä keskimäärin 2-3 kertaa, kun taas taktisessa tehokampanjassa tavoitellaan kolminkertaista toistotasoa.

4. Radiomainoksen luova toteutus on puutteellinen, jonka vuoksi se ei vetoa tunteisiin tai mainos ei erotu millään tavalla kanavan muusta mainostulvasta.

Hyvä radiomainos herättää huomion, pitää otteessaan, on sanomaltaan selkeä tai linkittyy hyvin tuotteeseen/palveluun ja vetoaa tunteisiin. Kaikki alkaa hyvästä käsikirjoituksesta, jossa yhdistyvät idea, sen kiteyttäminen oikeilla sanavalinnoilla, dramaturgia sekä oikeiden tehoste-elementtien käyttö. Huomiota voi herättää kysymyksellä tai toteamuksella, spiikkaustyylillä, huumorilla, näytelmätyyppisellä tarinalla tai dialogilla, teaserilla, mielenpainuvalla jinglella jne.

Kuva kuulemma kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Toisaalta ääni pystyy synnyttämään jokaisessa ihmisessä omanlaisensa mielikuvan ja luomaan vahvoja tunnereaktioita. Oletko koskaan mykistänyt televisiosta ääntä katsellessasi pelottavaa elokuvaa? Jos olet, niin varmaankin huomasit, miten merkittävä vaikutus äänimaisemalla onkaan.

5. Radiokanava ja/tai kohderyhmä on määritelty väärin

Joskus radiokanavan valintaan vaikuttaa eniten se, mitä markkinointipäättäjä itse tai hänen kaverinsa kuuntelevat. Se on ymmärrettävää, jos markkinointipäättäjä kuuluu itse kohderyhmään, mutta siitäkin huolimatta päätöksiä ei kannattaisi tehdä mutu-tuntumalla.

Vaikuttava radiomainonta onnistuu vain silloin, kun kohderyhmä on mahdollisimman tarkasti määritelty. Esimerkiksi ”pääkaupunkiseudun keskituloiset 25-60 -vuotiaat” on kampanjan kohderyhmänä aivan liian laveaa. Määrittelyn tarkennuksena voivat toimia esimerkiksi koulutus, ammatti, elämäntyyli, persoonallisuus, ostotottumukset, asenteet.  Mitä paremmin vastaanottajat ymmärretään, sitä helpompi on onnistua vaikuttamaan heihin.

Radiokanavan sisältö ja sen tunnelma voivat myös auttaa mainossanoman perillemenoa. Sopiva mediaympäristö tai -konteksti vaikuttavat vahvasti myös mainonnan imagoon.

BusinessFM on Suomen ainoa businessradio ja tarjoaa erityisesti B2B -mainoskampanjalle kohdennetun ja inspiroivan mediaympäristön.

Ota yhteyttä ja autamme sinua pääsemään yksilöllisellä tavalla tavoitteeseen!

08.01.18 13:18

Vuosi 2017 rikkoi jälleen radion ennätyksiä – Juha Kakkurin iltapäivässä Radiomedian toimitusjohtaja Stefan Möller

Kuinka digitalisaatio on vaikuttanut toimialan kehitykseen ja miksi radion suosio kasvaa edelleen?

28.12.17 16:17

BusinessFM:n kuuluvuusalue laajenee Tampereelle ja Ouluun

Busineksen ääni kuuluu jatkossa Tampereella taajuudella 106,8 MHz ja Oulussa 90,9 MHz.

18.12.17 06:35

BusinessFM ja Taksi Helsinki yhteistyöhön

Pilotoitavan taksimainosyhteistyön tavoitteena ovat entistä tavoittavammat ja laajemmat mediaratkaisut.

28.10.17 13:17

Reijo Karhulahti: Olemme tekemässä paljon suurempaa kuin pelkkää radiota

BusinessFM -radiokanavan perustaja Reijo Karhulahti, Tampereen Ammattikorkeakoulun myynninkoulutusohjelmien pääkummi ja suojelija, kertoo mikä on BusinessFM:n perustamisen tarkoitus ja miten hän löysi omalle elämälleen tarkoituksen.

2 days ago
Aikajanakuvat

Nordean DLT- ja lohkoketjuorganisaation johtaja Ville Sointu Kertoo miksi BITCOIN-syntyi?! Miten kryptovaluutta valmistetaan?
Resepti selviää klo 9.30 BusinessFM aamussa..( BusinessFM aamu Roni ... See more

LIKE
LOVE
HAHA
WOW
SAD
ANGRY
4 days ago
Tero J. Kauppisen radioblogi johtajuudesta. Osa 16: Onko johtamisbrändisi kohdallaan? - BusinessFM

Mielenkiintoista asiaa johtamisesta!
Tero J. Kauppisen johtamisblogin kuulet BusinessFM:ltä torstaisin klo 11.30. Uusinnat sunnuntaisin klo 10.10 ja keskiviikkoisin 18.10. Kannattaa kuunnella! ... See more

Kuuntele ohjelma ja saat selkeän kahdeksan askeleen prosessin oman johtamisbrändin systemaattista kehittämistä varten.

LIKE
LOVE
HAHA
WOW
SAD
ANGRY
« 1 of 77 »
NÄYTÄ LISÄÄ ›››



NÄYTÄ KAIKKI ›››
 Näyttelijä, imitaattori ja spiikkeri Jarkko Tamminen
01.12.17 13:35

SLUSH: Imitaattori Jarkko Tamminen hakee kasvuyritystapahtumasta potkua internetin hyödyntämiseen viihdepalvelujen markkinoinnissa

Juha Kakkurin jututettavana on näyttelijä, imitaattori ja spiikkeri Jarkko Tamminen. Kuinka niin monipuoliseksi esiintyjäksi oikein tullaan?

20.11.17 10:11

Madventures Riku Rantala: Tee Not To Do -lista

Kuinka Riku Rantala hallitsee omaa työaikaansa? Ja miten ylläpitää intohimoa omaan tekemiseen?

09.11.17 15:28

Roni Malisen aamustudiossa työpsykologian tohtori Helena Åhman

Miten tsempata töissä kaamosaikaan? Mikä neuvoksi, jos pomon tai tiimikaverin kanssa työskentely on hankalaa? Ja mitkä ovat kolme parasta asiaa, jotka tiiminjohtaja voi tehdä tiiminjäsenten hyväksi?

06.11.17 13:02

Broman Groupin omistajaperheelle Vuoden Perheyrittäjä -tunnustus

Vuoden Perheyrittäjä -tunnustuksella EY Entrepreneur of the Year 2017 -juhlagaalassa palkittiin Väinö H. Broman sekä Eero ja Harri Broman.

25.10.17 12:04

Miten tehdä hyviä päätöksiä stressin alaisena?

Miten saada aivokapasiteetti käyttöön mahdollisimman tehokkaasti erityisesti vaikeissa ja paineisissa tilanteissa ja miten palautua nopeasti?

NÄYTÄ LISÄÄ ›››

KUMPPANIMME